ÖSTERMYRAN MUSIIKKIPÄIVÄT 20.–22.8.2010
Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö järjestää Seinäjoella Törnävän kartanon ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon alueella 20.–22.8. Östermyran neljännet musiikkipäivät. Pohjanmaan historialliseen musiikkiin keskittyvä tapahtuman yhteistyökumppaneita ovat Seinäjoen kaupunki, Louhimo, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo ja Seinäjoen yliopistokeskus.
Östermyran musiikkipäivät pureutuvat syvälle pohjalaisen musiikin historiaan, joka on täynnä mieltä kiihottavia yksityiskohtia. Minkälaisia taiteellisia tulkintoja tämä historiallinen aineisto herättää? Mitä syntyy, kun nykyiset muusikot ottavat käteensä kaksisataa vuotta vanhan säätyläisnuottikirjan tai kirkon arkistosta löytyneen käsikirjoitetun koraalikirjan?
Festivaalin ohjelmassa on muun muassa Seppo Sepposen läksiäiskonsertti perjantaina, suomalaisen pelimanniviulismin lippulaiva JPP:n konsertti lauantaina sekä lastenpäivä sunnuntaina.
Perjantaina 20.8. kello 13.00–17.30 järjestetään Törnävän kartanossa yleisöseminaari aiheesta Musiikin paikallishistorian menetelmät.
 Seminaarin ja musiikkipäivien ohjelma sekä muuta tietoa tapahtumasta
|
EPANET-TIEDOTTEEN LUKIJAKYSELYN TULOKSET
Epanet-tiedote lähetetään sähköpostin liitteenä 1–3 kertaa kuukaudessa. Tiedotteet talletetaan Epanetin www-sivuille. Tiedotteen postituslistalle voi ilmoittautua täällä.
Tiedote on esimerkki Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen ja Seinäjoen yliopistokeskuksen yhteistyöstä: Tiedotteen toimittaa korkeakouluyhdistyksen työntekijä, lähettäjän työnantaja on yliopistokeskus. Tiedotteen tarkoituksena on kertoa korkeakouluyhdistyksen, yliopistokeskuksen ja erityisesti Epanet-verkoston ajankohtaisia kuulumisia.
Halusimme kuulla lukijoiden mielipiteitä tiedotteen sisällöstä ja saada ideoita tiedotteen kehittämiseen. Kysely lähetettiin Epanet-tiedotteen vastaanottajille 21.4.2010. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen sivulta oli linkki kyselyyn.
Kyselyyn vastasi 42 henkilöä. Lupauksemme mukaisesti emme arponeet vastaajien kesken matkaa Bahamalle.
Kooste vastauksista on ohessa pdf-tiedostona.
Kiitos kaikille vastaajille!
Yhteenveto tuloksista
|
HALUN, SYYLLISYYDEN JA KONTROLLIN RISTIAALLOKOSSA
Makeisia syödään niin positiivisten kuin negatiivistenkin tunnetilojen motivoimana. Herkuttelua leimaa voimakkaasti tunteiden ristiriitaisuus: usein makeisten syömistä seuraa syyllisyys, joka johtuu esimerkiksi painon nousun pelosta tai muusta terveydellisestä huolesta. Apua nautinnon ja terveyden yhdistämisen tuskaan tarjoavat niin kutsutut terveysvaikutteiset makeiset. Niitä ovat esimerkiksi vitaminoidut karkit, sokeriton suklaa ja erilaiset ksylitolimakeiset.
Sanna Hietamäki on tutkinut pro gradussaan, kuinka nautinto- ja terveysorientoituneiden kuluttajien makeisiin liittämät merkitykset eroavat toisistaan. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti terveysvaikutteiset makeiset. Tutkimus rajattiin nuoriin naisiin, sillä he ovat merkittävä makeisten kuluttajaryhmä. Lisäksi nuorten naisten elämässä korostuvat erilaiset ulkonäkövaatimukset, joten nautinnon ja terveellisyyden välinen ristiriita saattaa korostua heidän elämässään muita ryhmiä enemmän. Tutkimuksen teemahaastatteluihin osallistui kaksitoista 21–26-vuotiasta opiskelijaa.
Tuotteen luonnonmukaisuus ja hyvä ravintosisältö ovat oleellisia seikkoja markkinoitaessa makeisia terveysorientoituneille kuluttajille. Makeisessa tulisi olla mahdollisimman vähän lisäaineita ja ei lainkaan keinotekoisia makeutusaineita. Terveysorientoituneille suunnattu terveysvaikutteinen makeistuote voisi siten olla esimerkiksi marja-, hedelmä- tai pähkinäpohjainen. Myös ksylitolimakeiset tulevat kyseeseen. Kuitenkin yleisellä tasolla terveysorientoituneet kuluttajat eivät pidä juuri mitään makeisia terveellisinä. Jonkinlainen poikkeus ovat irtokarkit, koska niitä voi valita itse, yksi kerrallaan. Mahdollisuus tiukkaan kontrolliin on terveysorientoituneille tärkeää.
Ennakko-oletuksista poiketen nautinto-orientoituneet ovat terveysorientoituneita potentiaalisempi terveysvaikutteisten makeisten kuluttajaryhmä. Nautinto-orientoituneet kuluttajat saattavat korvata osan tavallisista makeistuotteista ”terveysvaikutteisilla” tuotteilla hiljentääkseen soimaavan omantuntonsa, sillä he kokevat usein syyllisyyttä makeisten kulutuksesta. He uskovat helposti pakkauksen ja mainonnan lupauksiin tuotteen terveellisyydestä. He eivät ole yleensä erityisen tarkkoja tuotteiden ravintosisällöstä, heille on tärkeintä tuotteen maku. Koska tuotteen luonnollisuus ei ole tälle ryhmälle kovin tärkeä valintakriteeri, on hyvä vaihtoehto käyttää tuotteessa makeutusainetta sokerin sijaan. Nautinto-orientoituneille suunnatussa markkinoinnissa kannattaisi korostaa tuotteen hyvää makua ja alhaista kalorimäärää.
Sanna Hietamäki (2010). Makeisten kokeminen terveys- ja nautinto-orientoituneiden kuluttajien keskuudessa. Nuoret naiset halun, syyllisyyden ja kontrollin ristiaallokossa. Pro Gradu. Vaasan yliopisto. Kauppatieteellinen tiedekunta. Markkinoinnin laitos.
Lisätietoja Sanna Hietamäki sannahie(at)hotmail.com.
Tutkimus löytyy Vaasan yliopiston sivuilta.
|
METSÄHISTORIAN SEURA PALKITSI RIUKULEHDON
Suomen Metsähistorian Seura ry on palkinnut korkeakouluyhdistyksen tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehdon ansioista metsähistorian tutkimuksen alalla. Visakoivuinen ansioplaketti on 15. seuran jakama tunnustuspalkinto.
Viime vuoden lopussa ilmestyi laajaan tilastoaineistoon perustuva Riukulehdon kirja Suomen parhaat metsät. Metsäkeskus Häme-Uusimaa ja sitä edeltäneet metsäorganisaatiot 1919–2009. Aiemmin Riukulehto on kirjoittanut mm. laajan historiateoksen Tuomarniemen metsäopetuksesta Tuomarniemi - siellä ei koskaan sada.
Metsähistorian Seura on tieteellisten seurojen valtuuskunnan jäsen. Palkinto jaettiin 25.3.2010 Tieteiden talolla Helsingissä.
Sulevi Riukulehto (2009): Suomen parhaat metsät. Metsäkeskus Häme-Uusimaa ja sitä edeltäneet metsäorganisaatiot 1919 – 2009. Metsäkeskus Häme-Uusimaa. Kariston Kirjapaino Oy. Hämeenlinna. (377 s.)
Kuva: Metsähistoriallisen Seuran hallituksen jäsen Tapani Tasanen (oik.) kävi luovuttamassa ansioplaketin Riukulehdolle 31.3.2010.
Lisätietoja Sulevi Riukulehto sulevi.riukulehto(at)epky.fi
|
KIINNOSTAAKO SINUA SOSIAALINEN MEDIA?
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen toteuttama Sosiaalinen media kulttuuritoimijoiden käyttöön -hanke käynnistyi maaliskuussa 2010. Hanke antaa perustietoja sosiaalisen median työkaluista.
Lue lisää täältä.
|
EPANETIN 10-VUOTISJUHLAJULKAISU
Etelä-Pohjanmaan tutkimusverkosto Epanetin kymmentä toiminnan vuotta on juhlistettu julkaisemalla verkoston vaiheista kertova kirja. SOIHTU JA SATEENVARJO Etelä-Pohjanmaan tutkimusverkosto Epanet 1999–2009. Kirja löytyy pdf-muodossa Epanet-sivuston etusivulta alla olevan linkin kautta.
Soihtu ja sateenvarjo
|
UUSIN EPANET-TIEDOTE
löytyy täältä
tiedote
|
EPANET-PROFESSORIEN VIDEOESITTELYJÄ
WEBANET -verkkosivuilla voi seurata videoiden muodossa Seinäjoen yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yksiköissä tehtävää tutkimusta ja kehittämistoimintaa sekä tieteeseen liittyviä tapahtumia ja opetusta. Videoita sivuille tuottavat yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu.
|
ARI HYNYNEN ARKKITEHTUURIN PROFESSORIKSI EPANET-VERKOSTOON
Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitokselle on perustettu uusi professuuri, jonka alana on arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimus. Virka on osa Epanet-verkostoa. Professuurin sijoituspaikka on Seinäjoen yliopistokeskus. Viisivuotinen virka on täytetty 01.09.2009 alkaen. Virkaan on valittu kutsusta dosentti, TkT Ari Hynynen. Hän on toiminut aiemmin TTY:n Arkkitehtuurin laitoksen tutkimusjohtajana.
Valtaosa Arkkitehtuurin laitoksen tutkimustoiminnasta on keskitetty EDGE Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorioon, joka uuden viran myötä käynnistää toimintansa myös Seinäjoella. Laboratorion tutkimuskohteena on rakennettu ympäristö sen kaikilla mittakaavatasoilla. Tavoitteena on kehittää osaamista ja menetelmiä, joilla kyetään vastaamaan rakennusten ja yhdyskuntien lähitulevaisuuden suunnitteluhaasteisiin: mm. rakennusten ja alueiden korjausrakentaminen, energiatehokkuus, hajautuvan yhdyskuntarakenteen hallinta, kaupunkien vetovoimaisuuden lisääminen sekä pikkukaupunkien ja maaseudun kulttuuriympäristöjen kehittäminen.
Professuurin toteuttajat ja rahoittajat ovat Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry, Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos, Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan liitto (Euroopan unioni, Aluekehitysrahasto), Rakennustietosäätiö, Alfred Kordelinin säätiö, Alvar Aalto -säätiö ja YIT Oyj.
Lisätietoja: Ari Hynynen, 040 839 8643, ari.hynynen(at)tut.fi.
|
PRO GRADU EPANET-VERKOSTOSTA
Hanna-Mari Rintala on tehnyt Epanet-verkostosta pro gradun Vaasan yliopistossa. "Koordinointi ilman hierarkiaa. Sopimuksellisuus ja verkostoituminen Epanet-verkostossa" on luettavissa liitetiedostossa (pdf).
Koordinointi ilman hierarkiaa
|
Päivitetty viimeksi
1.9.2010
|
|
